Jukka Evälahti syntyi 1952 Imatralla. Isänsä Kauko Evälahti (1922–2015) oli perustanut rakennusliikkeen kaksi vuotta aikaisemmin. Jääskessä syntynyt Kauko Evälahti aloitti 15-vuotiaaana työt rakennustyömaan varastopoikana Enso-Gutzeitin palveluksessa Jääsken teollisuustaajamassa Ensossa. Hän siirtyi myöhemmin varastomieheksi Enson voimalaitostyömaalle. Isänsä Johannes (Juho) Evälahti (s. 1895) työskenteli Enso-Gutzeitilla kirvesmiehenä. Hän oli rakentanut perheelleen omakotitalon Enson Rauhalaan ja uuden talon Onnelaan.

Evälahden perhe joutui lähtemään Jääskestä evakkomatkalle. Karjalasta matka vei Kotkaan, josta Juho Evälahti sai paikan Enso-Gutzeitin tehtailta. Kauko Evälahti sai kirvesmiehen paikan. Jatkosodan loppuvaiheissa hän taisteli Kannaksella Tali-Ihantalan lohkolla. Kaikkiaan sodassa meni 3,5 vuotta. RUK:n hän suoritti vuonna 1943. Kansakoulun käyneitä kurssilaisia oli vain kuusi.

Jatkosodan aikana Juho Evälahti ehti rakentaa v. 1942 perheelleen uuden talon tuhoutuneen talon paikalle. Sodan jälkeen Evälahden perhe muutti Tainionkoskelle, jossa Kauko Evälahti jatkoi kirvesmiehenä. Hän pääsi opiskelemaan Lappeenrannan teknilliseen kouluun. Opiskelu tueksi hän sai Enso-Gutzeitin stipendin. Koulun jälkeen hän pääsi Tainionkoskelle vesivoimalaitokselle töihin. 27-vuotias rakennusmestari vastasi vesivoimalaitoksen rakennustyömaan mittauksesta ja laudoituksesta. Hän siirtyi Kaukopäähän rakentamaan kartonkikone ykkösen tiloja. Työmaalla hän toimi raudoitusmestarina.

Kauko Evälahden ollessa töissä tehtaalla paikallisjohtaja Ilmari Ruoslahti kehotti häntä ryhtymään itsenäiseksi urakoitsijaksi. Ensimmäinen urakkasopimus oli Enso-Gutzeitin Lypsyniemen konepajan pääkonttori Savonlinnassa. Työ alkoi kesäkuussa 1950. Yhtiökumppaniksi lähti imatralainen Erkki Anttila. Sopimuksen allekirjoituspäiviä 8.6.1950 on Evälahti Oy:n perustamispäivä. Yrityksen nimi oli tuolloin Rakennusliike Anttila & Evälahti. Yhtiö aloitti Imatran Vuoksenniskalla ja Imatrankoskella ensimmäisten Haka-talojen rakentamisen vuonna 1952. Tästä alkoi Hakan (nykyisen Mitra Imatran Rakennuttaja Oy.) ja Evälahti Oy:n pitkä yhteistyö. Evälahti on rakentanut Mitralle yli 500 asuntoa.

Omistajat päättivät erota vuoden 1953 lopussa kolmen vuoden yhteistyön jälkeen. Kauko Evälahti jatkoi itsenäisenä rakennusurakoitsijana. Vuoden alussa 1954 toimintansa aloitti uusi yhtiö nimeltä Rakennusliike Evälahti & Kni. Kumppaniksi yhtiöön tuli puoliso Aini Evälahti, joka hoiti palkanlaskennan. Yrityksen toimisto sijaitsi perheen omakotitalossa Imatralla. He saivat kaksi lasta: Jukka ja Marjut. Marjut suuntautui urallaan hammaslääketieteeseen. Pojastaan Kauko Evälahti toivoi työnsä jatkajaa.

Jälleenrakennuksen aikana rakentaminen kasvoi ja yrittäminen lisääntyi. Imatralla oli 1950-luvun lopulla kuusi rakennusliikettä. Kauko Evälahden mukaan ensimmäiset vuodet 1950-luvulla olivat rakennusliikkeen sisäänajoa. Tälle perustalle yritystä ryhdyttiin rakentamaan. Yritys ryhtyi hankkimaan omia tontteja, ja totuttamaan rakennustoimintaa, perustajaurakointia. Elementtirakentaminen alkoi yleistyä 1960-luvulla. Yritykselle valmistui 1960-luvun alussa 3,5-kerroksinen asuin- ja liiketalo sekä oma toimisto, Imatranniska, Vuoksenjoen varrelle. Siitä alkoi kiinteistöliiketoiminta. Rakennusliike rakensi 1960-luvun alussa mm. Imatran aluesairaalan. Teollisuusrakentaminen kasvoi 1960-luvulla.

1970-luvun alussa työn alla oli samanaikaisesti 300 asuntoa. Yrityksellä oli jo noin 150 työntekijää. Yritys muuttui osakeyhtiömuotoiseksi Rakennusliike Evälahti Oy:ksi maaliskuussa 1973. Rakennustoiminnan toimitusjohtajana aloitti insinööri Pertti Ovaska vuonna 1974. Hän oli aloittanut varatoimitusjohtajana kaksi vuotta aikaisemmin yhtiön ensimmäisenä ulkopuolisena ammattijohtajana.

Yrityksen kehityksessä merkittävää oli Svetogorsikin (entinen Enso) kohteiden rakentaminen Finn-Stroin osakasliikkeiden kanssa. Evälahti valittiin ainoana pienempänä yrityksenä 1970-luvulla seitsemän maamme suurimman rakennusliikkeen joukkoon Svetogosk-kombinaatin rakentamisessa. Tuolloin alkoi ensimmäinen Polar-Evälahden yhteenliittymä. Se alkoi ensimmäinen 1-vaiheen suurimman kohteen merikaapelin rakentamisesta 1973. Evälahti oli ainoa ulkopuolinen rakennusliike, joka oli mukana joko työyhteenliittymissä tai itsenäisenä rakentajana yli kymmenen vuotta. Projektin aikana rakennettiin suuri määrä asuintaloja Imatralle.

Perusyhtymän urakoiman Svetogorskin selluloosa- ja paperitehdaskombinaatin rakentaminen varten suurimmat suomalaiset rakennusliikkeet perustivat vientiyhteenliittymän nimeltään Finn-Stroi. Perustajina olivat Polar, Haka, Puolimatka, Teräsbetoni ja Perusyhtymän omistama YIT. Svetogorskin urakka käynnistyi vuonna 1972. Ensimmäisen vaiheen jälkeen suomalaiset saivat myös kakkosvaiheen urakan, Kostamukseen, josta oli löydetty suuri rautamalmiesiintymä. Svetogorskin urakan arvo kohosi 2,7 miljardiin markkaan ja Kostamuksen 6,5 miljardiin.

Rakennusliike Evälahti Oy oli 1970-luvun lopussa keskisuuri rakennusliike, jonka toiminta oli laajentunut Kaakkois-Suomen alueelle. 1970-luvulla sen tunnettuja rakennuskohteita olivat Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun ensimmäisen vaiheen rakentaminen ja Imatran historian merkittävin asuntorakennuskohde Mansikkala vuosina 1975–1982. Se rakensi mm. Imatran yhteislyseon.

Evälahti Oy ja T. Potinkara Oy perustivat työyhteenliittymän, josta tuli vuonna 1972 yhteisyritys Evä-Kara Ky. Evä-Kara perustettiin sellaisia rakennuskohteita varten, joihin keskisuuret yrityksen voimavarat eivät riittäneet. Toiminta laajeni suureksi: 1980-luvulla sillä oli samanaikaisesti yli 100 miljoonan markan työt käynnissä. Sen tunnettuja kohteita olivat mm. Valvo Oy:n kuvaputkitehdas Imatralle vuonna 1977, Lappeenrannan kaupungintalo kongressisaleineen vuosina 1979–1983 ja Mikkelin keskussairaala laajentaminen vuosina 1983-1985.

Kauko Evälahti sai rakennusneuvoksen arvonimen. Rakennusliike Evälahti Oy oli hänen elämäntyönsä tulos. Yrityksestä oli tullut keskisuuri rakennusalan perheyritys. Perheyrityksen jatkajaksi nousi poikansa Jukka Evälahti. Hän tuli yhtiön palvelukseen ja osakkaaksi jo opiskeluaikana. Päästyään ylioppilaaksi hän lähti opiskelemaan Helsingin teknilliseen korkeakouluun. Jukka Evälahti osallistui yrityksen työhän myös opiskelukesinään työmaatasolla, sitten työnjohtotehtävissä ja suunnittelupuolella. Hän valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1978. Tämän jälkeen nuori rakennusinsinööri perehtyi johdonmukaisesti rakennusalan eri toimintoihin ja toimi työmailla eri tehtävissä. Hän hankki työkokemusta Evä-Karan palveluksessa Lappeenrannassa työmaainsinöörinä. Hän tuli 1980 vastaavaksi mestariksi Evälahti Oy:hyn.

Rakennusliike Evälahti Oy:ssä Jukka Evälahti oli aluksi 1980-luvun alkupuolella eri projekteissa. Hän oli Killenkulman vastaavana mestarina, loppuunsaattamassa jätevesilaitosta ja aloittamassa Joutsenon terveyskeskuksen rakentamista. Jukka Evälahden työtehtävät vaihtuivat: toimi työpäällikkönä vuosina 1981–1984 ja sitten teknillisenä johtajana. Hän oli vt. johtajana toimitusjohtaja Ovaskan ja seuraajan insinööri Reijo Kivisen välisen ajan. Hän ehti saada työkokemusta eri rakentamisen tehtävistä rakennusmiehestä lähtien. Näin valmistauduttiin sukupolvenvaihdokseen.

Jukka Evälahti nimitettiin 33-vuotiaana Rakennusliike Evälahti Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi. Kauko Evälahti siirtyi samalla hallituksen varapuheenjohtajaksi ja neuvonantajaksi. Jukka Evälahtea ei suunniteltu toimitusjohtajaksi, koska hänen aikansa ei olisi riittänyt kaikkien konsernin yhtiöiden asioiden hoitoon. Hallituksen puheenjohtajana hän johtaa Evälahti-konsernia, sen tytär- ja osakkuusyrityksiä, sekä vastaa niiden strategiaan ja rahoitukseen liittyvistä asioista. Evälahti Oy:ssä hänen vastuullaan on kiinteistö- ja sijoitusliiketoiminta. Lisäksi hänen vastuullaan on ollut työyhteenliittymien vetäminen.

Rakennusliike Evälahti jatkoi tasaista kasvua 1980-luvulla. Sen merkittävimpiä kohteita olivat mm. Imatran Valtionhotellin laajennus ja Enso-Gutzeitin ATK-keskuksen rakentaminen Vuoksenniskalle. Vuonna 1991 yhtiöllä oli 140 työntekijää. Yhtiö selvisi myös lama-ajasta. Syvimpään aikaan 90 % henkilöstä oli lomautettuna. Kuitenkin laman myötä Evä-Karan kuusankoskelainen osapuoli ajautui konkurssiin. Yhteisyrityksestä tuli kokonaan Evälahti Oy:n omistama. Se ei harjoittanut vuoden 1995 jälkeen urakkarakentamista.

Vuosituhannen vaihde oli yrityksen historian vilkkainta aikaa. Yhtiö harjoitti laajaa kiinteistöliike- ja pörssitoimintaa. Sillä oli laaja tonttivaranto. Yrityksen liikevaihto ylitti 2000-luvun alussa 100 miljoonaa markka ja henkilökuntaa oli 90.

Yhtiön tuloksessa tapahtui pieni notkahdus v. 2008 finanssikriisin aikoihin. Asuntokaupan hiipuminen vaikutti kehitykseen. Vuonna 2010 liikevaihtoa oli noin 20 miljoonaa euroa. Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut vuodesta 2010 lähtien Jouni Pohjolainen.

Merkittävä strateginen muutos yhtiön toiminnassa oli toiminnan laajeneminen Uudellemaalle. Päätökseen vaikutti se, että Etelä-Karjalassa sen omalla alueella väki vähenee. Kasvua on haettava muualta. Vuonna 2010 aloitti toimintansa tytäryritys Rakennusliike Evälahti Uusimaa Oy. Yhtiön myötä Evälahti rakentaa enemmän myös pääkaupunkiseudulla. Yksi sen kohteita on Helsingin Pasilan uuden Postipuiston alueen kerrostalot. Rakennusliike Evälahti Uusimaa Oy:llä on nykyisin liikevaihtoa noin 15 miljoonaa euroa ja sillä on parikymmentä työntekijää (vuonna 2023).

Emoyrityksen päätoiminta alue on yhä Etelä-Karjalassa. Yhtiö tunnetaan monipuolisena ja arvostettuna rakentajana. Se on urakoinut sekä asuntotuotantoa että teollisuuskohteita ja pärjännyt hyvin vaativien kohteiden kilpailutuksissa. Yritys on toiminut useissa rakennusalan yhteenliittymissä suurien toimijoiden kanssa. Pitkäaikaisena rakennusalan yrityksenä on muodostunut oma brändi, ”Evälahtiperhe”. Yrityksellä on paljon pitkäaikaisia työntekijöitä ja oman työvoiman käyttö on ollut keskeistä.

Liikkeen päätoimialaa on talonrakentaminen sekä uudisrakennus- että peruskorjauskohteissa. Yhtiö urakoi monipuolisesti asunto-, liike-, teollisuus- ja julkishallinnon kohteita. Yhtiön oma asuntotuotanto synnyttää laadukkaita asuntokohteita. Lisäksi yhtiö toteuttaa liike- ja toimitiloja keskeisille paikoilla sijaitseville tonteille.

Sukupolvenvaihdoksen myötä kolmas polvi on tullut mukaan perheyrityksen toimintaan. Jukka Evälahden tytär diplomi-insinööri Laura Evälahti toimii Rakennusliike Evälahti Oy:n kehityspäällikkönä. Hän oli väliaikaisesti myös tytäryritys Rakennusliike Evälahti Uusimaan vt. toimitusjohtajana. Poika rakennusmestari Martti Evälahti on mukana perheyrityksen toiminnassa työpäällikkönä. Sukupolvenvaihdoksen myötä lapsille on siirretty yhä enemmän vastuuta. Lapset ovat mukana yhtiön hallituksessa.

Nykyisin Evälahti konserniin kuuluvat Rakennusliike Evälahti Oy, Rakennusliike Evälahti Uusimaa Oy, Evä-Kara Oy ja Eva Properties Ltd. Tytäryritysten kautta harjoitetaan rakentamisen lisäksi kiinteistösijoitustoimintaa sekä sijoitusliiketoimintaa. Evälahti konserni työllistää yhteensä 90-120 henkilöä ja liikevaihtoa on noin 50 miljoonaa euroa.

Rakennusliike Evälahti on yhä saman suvun omistuksessa. Se on Suomen kolmanneksi vanhin saman suvun omistuksessa oleva järjestäytynyt rakennusalan perheyritys. Vanhin on Hartela Oy. Pitkäikäisiä rakennusalan perheyrityksiä on vähän.

Yrittäjäneuvoksen arvonimen 2013 saanut Jukka Evälahti on toiminut erilaisten järjestöjen ja toimielinten luottamustehtävissä. Näkyvin oman alansa toiminta on tapahtunut Rakennusteollisuus RT ry:ssä. Hänellä on ollut merkittävä rooli oman alansa kehittäjänä. Evälahti on toiminut Imatralla lukuisten pienyritysten asiantuntijana. Hän on toiminut yrityksissä businessenkelinä sijoittamalla eri alojen yrityksiin ja toimimalla useiden näiden yhtiöiden hallituksen jäsenenä.

Jukka Evälahti on vaikuttanut urheilutoiminnassa mm. Imatran Golf Oy:n puheenjohtajana. Yritysjohtajana on tärkeää pitää kunnostaan huolta. Urheilutaustasta on myös hyötyä liike-elämässä.