Eero Koskelainen syntyi Pudasjärvellä 1950. Hän kävi Hetekylän kansakoulun ja aloitti 15-vuotiaana työnteon kotitilan maataloustöissä. Lähtökohtansa elämään olivat vaatimattomat. Isänsä teki myös maatalon ulkopuolisia töitä savotoilla ja tietyömailla. Koskelaisen työura alkoi erilaisissa hanttihommista. Hän teki Tielaitoksessa suunnittelu- ja mittaustöitä ja toimi Iijoella uittotöissä kesällä 1967. Koskelainen muutti Pudasjärveltä Ouluun 18-vuotiaana 1968.

Koskelainen aloitti Oulussa autokuskina Kuntek Oy:llä. Kun yhtiölle hankittiin pakettiauto, tuli Eerosta autokuski. Hän kierteli Pohjois-Suomessa viemässä tavaraa ja keräämässä tilipusseja. Hänestä tehtiin pian eristystöiden työnjohtaja. Tämän jälkeen hän loi uransa eristysalalla. Koskelainen siirtyi v. 1972 PR Eristys Oy:lle eristystöiden työnjohtajaksi. Kaksi vuotta myöhemmin hän sai vetovastuun Suomen puolen toiminnasta. Hän työskenteli työmailla myös ulkomailla Pohjois-Ruotsia ja Venäjän Muurmanskia myöten. Koskelaisen yrittäjämäinen luonne ja innovatiivinen ajattelu tulivat esille asiakkaille.

PR Erityksellä työskennellessään Koskelainen sai kokemusta eristysalasta ja tutustui rakennusalan yritysjohtajiin. Hän kyseli Pohjois-Suomen teollisuuden johtohenkilöitä, mitä ajattelisivat, jos hän perustaisi oman yrityksen. He kannustivat ja jopa painostivat oman yrityksen perustamiseen. Pohjois-Suomessa ei ollut eristysalalla paikallisia tekijöitä, joten yritykselle oli kysyntää.

Eero Koskelainen toimi vuodesta 1982 lähtien yrittäjänä. Koskelainen perusti 32-vuotiaana oman yrityksen. Hän jätti syksyllä 1982 Kymppi-Eristys Oy:n perustamisasiakirjat. Yhtiön perustamiskokous pidettiin 12.11.1982, ja toiminta alkoi varsinaisesti tammikuussa 1983. Yrityksen toiminta alkoi silloisen Kiimingin kunnan (nykyisin osa Oulun kaupunkia) Jäälin taajamassa osoitteessa Niittytie 1. Yhtiö keskittyi teollisuuseritykseen ja telinetöihin. Ensimmäisessä esitteessään mainostetaan yrityksen suorittavan lämpö- ja kylmäeristyksiä, julkisivupellityksiä ja lämpötaloudellisia korjauksia. Aikaisemmasta työpaikastaan Koskelainen sai mukaan tuttuja työntekijöitä. Hän pääsi valitsemaan yrityksen parhaita ammattilaisia, joista tuli pitkäaikaisia työsuhteita.

Yrityksen perustamisvuonna Koskelainen urakoi Oulun Nuottasaaren ”suolakaivoprojektin”, joka tarkoitti käytännössä 32 metriä korkeaa ja halkaisijaltaan 17 metriä olevaa siiloa, joka oli täynnä glaubersuolaa. Siilo saatiin vähitellen tyhjenemään. Urakasta yritys sai ”suolarahat” yrityksen käynnistämiseen ja ensimmäisen hallin rakentamiseen. Ensimmäinen oma toimisto avasi ovensa v. 1984 Moreenitiellä. Samana vuonna yhtiö sai sopimuksen Oulu Oy:n Nuottasaaren tehtaiden kunnossapidosta, joka sisälsi vuosittaiset eristysten korjaukset.

Yritys kasvoi nopeasti: ensimmäisen vuoden jälkeen sillä oli jo 40 työntekijää. Kahden vuoden jälkeen työntekijöitä oli noin 100. Koskelainen lähti heti rohkeasti vientiin. Yritys sai ensimmäisen urakan Libyasta, jossa kävivät pitkään tämän jälkeenkin. Vienti on kuulunut keskeisenä osana yrityksen kasvukehitykseen. Aluksi vientipyrkimyksiä epäiltiin, mutta Koskelainen osoitti nopeasti, että hän pystyy saamaan ja toteuttamaan onnistuneesti ulkomaisia urakoita.

Kymppi-Eristys toimi alihankkijana useille pohjoisuomalaisille suuryrityksille, kuten Oulu Oy, Kemi Oy ja Veitsiluoto Oy. Yhteistyön myötä alihankkijana yritys oppi tekemään hyvää laatua. Asiakasyritykset luottivat yritykseen ja käyttivät sitä suurissa projekteissa, myös ulkomailla. Yhtiö Yrityksen asiakkaita olivat suuret teollisuusyritykset eri toimialoilla. Eristäminen käsitti niin kylmän, kun kuuman eristämistä. Toimitiloja laajennettiin pari kertaa 1980-luvulla. Kymppi-Eristys sai v. 1988 järjestyksessä toisen asbestinpurkuluvan koko maassa. 1980-luvun lopun töitä olivat mm. Raahen Rautaruukin koksaamo sekä laajennustyöt HK:lle Vantaalle ja Ingmanille Sipoossa.

1990-luvun lama-aikana Kymppi-Eristys teki pari tappiollista tulosvuotta. Tämä jälkeen alkoi uusi nousu, joka jatkui 2000-luvulla. Yritys oli tuotannon automatisaation edelläkävijä, josta se sai merkittävän kilpailuedun. Sveitsiläinen yritys toimitti ensimmäisen tuotantokoneen v. 1994. Tehokas esivalmistus laski merkittävästi tuotantokustannuksia. Pienten eristysliikkeiden kustannukset olivat merkittävästi suurempia. Investointien kautta Kymppi-Eristys sai merkittävän kustannusedun urakkakilpailutuksissa. 1990-luvun merkittäviä töitä olivat mm. paperikoneen valmistus Jämsänkoskelle, Oulun Stora Enson toinen paperikone ja Vaskiluodon Voimalaitos Vaasassa.

Ouluun Ruskon kaupunginosaan Konetielle valmistui 2000-luvun alussa Kymppi-Eristyksen uusi tehdas, jossa eristykset voitiin pitkälle esivalmistella. Se nopeutti ja tehosti varsinaisia asennustöitä. Yrityksen historian suurin koneinvestointi oli täysin automaattisen pellintyöstökone Bingo. Tehtaassa oli modernit tietokoneohjatut laitteet, joiden avulla tuotantokustannukset jäivät alhaisiksi. Osat saatiin edullisesti, minkä vuoksi voitiin maksaa enemmän matkakuluja ja rahtia ulkomaan kohteisiinkin. Esivalmistelutehdas oli Euroopan huipputasoa. Uusien toimitilojen edustussaunaosastoa kutsuttiin Ruskon Tropiikiksi. Palvelun parantamiseksi yhtiön toimipisteet perustettiin myös Keminmaalle ja Kuusankoskelle.

Kymppi-Eristyksellä oli 2000-luvun alussa noin 170 omaa työntekijää. Huippuja tasattiin ulkopuolisilla alihankkijoilla, jolloin työntekijöitä oli jopa noin 500. Liikevaihtoa oli noin 13 miljoonaa euroa. Yritys teki paljon töitä myös ulkomaille. Kymppi-Eristys teki tuolloin noin kolmanneksen liikevaihdostaan maailmalta. Kymppi-Eristyksellä oli isoja työmaita Ruotsissa ja Norjassa. Ruotsissa asiakkaan oli Stora Enso ja Norjassa Outokumpu.

Kymppi-Eristys Oy sai 2000-luvun alussa merkittävän työurakan Stora Enson Langerbruggen tehtaalta Belgiasta. Urakan arvo oli noin 5 miljoonaa euroa. Yhtiön asentajat tekivät putkieristyksiä vuoden ja kolmen kuukauden ajan. Kyseessä oli Kymppi-Eristyksen historian suurin yhtenäinen ulkomaanprojekti siihen saakka. Belgiassa työskenteli Kymppi-Eristyksen 77 työntekijää.

Kotimaassa eräs suurimmista teollisuusprosessihankkeista oli Neste Oilin Porvoon öljynjalostamon laajennus. Yrityksen historiaan suurin urakka tuli 2010-luvun alussa. Stora Enson ja Araucon sellutehdashankkeen eristystyöt Uruguayssa kestivät 2,5 vuotta. Sellutehdas oli Uruguayn historian suurin yksittäinen teollisuusinvestointi, joka maksoi 1,2 miljardia dollaria. Urakka saatiin päätökseen v. 2013. Kaupan arvo oli 85 miljoonaa euroa. Yhtiö toteutti useita merkittäviä kansainvälisiä eristysprojekteja.

Yrityksen toiminta laajentui eristysliiketoiminnasta täyden palvelun taloksi teollisuuden kunnossapitoon, rakennustelineiden vuokraustoimintaan sekä talotekniseen eristykseen. Yritysrakenne muuttui Kymppi Group konserniksi vuonna 2013. Sen emoyhtiö oli Kymppi Group ja tytäryhtiöitä Kymppi Eristys Oy ja Kymppi Teline Oy tytäryhtiöineen. Tytäryhtiöitä oli lisäksi Uruguayssa. Koskelainen oli hallituksen puheenjohtaja ja omisti puolet yhtiöstä.

Yritys teki teollisuuden eristys- ja telineprojekteja prosessiteollisuudelle. Sen asiakkaita olivat mm. metsä- ja prosessiteollisuuden yritykset. Se sai asiakkaita paperi-, biotuote- ja metalliteollisuudesta sekä energia- ja kaivosteollisuudesta. Kymppi Group oli merkittävä Pk-sektorin työllistäjä. Yritys myi asennustöitä, joten sen toiminta perustui työvoimaan.

Kymppi Group Oy:llä oli liikevaihtoa vuonna 2014 noin 40 miljoonaa euroa. Yhtiön pääkonttori ja eristys- ja pinnoitemateriaalien esivalmistus keskittyi Ouluun. Sillä oli toimintaa myös Raahessa, Tampereella, Keminmaalla, Porvoossa, Lappeenrannassa, Äänekoskella ja Tallinnassa. Kymppi-Eristys oli oululaisen jääkiekkoseura Kärppien suuri sponsori. Kärppien hallituksen puheenjohtaja Seppo Arponen oli myös Kymppi-Eristyksen hallituksessa. Eero Koskelainen luovutti päävalmentaja Kari Jaloselle oman pappatunturin vuoden 2005 mestaruusjuhlissa Oulun Kauppatorilla.

Kymppi-Eristys oli perheyritys. Yrityksen perustamisen aikoihin Eero Koskelaisen puolisolla Tainalla oli erikoistavaraliike nimeltä Oulun Sukka, mutta yritystoiminnan kasvaessa hän lopetti oman yrityksen. Taina toimi perheyrityksessä vuoteen 2004 saakka. Myös lapset Janne ja Johanna ovat olleet mukana yrityksen toiminnassa. Janne toimi myynti- ja markkinointijohtajana. Insinööri, yo-merkonomi, FMBA Johanna Koskelainen aloitti yrityksessä palveluksessa täysiaikaisesti 1990-luvun lopulla. Hän on kuitenkin ollut aina mukana yrityksen toiminnassa yhtä välivuotta lukuun ottamatta.

Eero Koskelainen omisti yksin yrityksen vuoteen 1993. Yrityksen sukupolven vaihdosta ryhdyttiin toteuttamaan 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppupuolella. Eero Koskelainen siirsi operatiivista johtovastuuta lapsilleen Johannalle ja Jannelle. Johanna siirtyi toimitusjohtajaksi vuonna 2007. Eero Koskelainen jatkoi hallituksen puheenjohtajana ja pääomistajana.

Eero Koskelainen sai yrityksestä hyvän tarjouksen v. 2015 ja päätti luopua pääomistajuudesta. Syksyllä 2015 pääomasijoittaja Sponsor Capital ja Kymppi Group Oy:n johto ostavat yhtiön koko osakekannan. Koskelaisen lapset Janne ja Johanna sijoittivat saamansa rahat takaisin yritykseen säilyttämällä näin 40 prosentin osuuden Kymppi Groupissa. Lisäksi yhtenä osakkaan jatkoi Hannu Koret, joka oli tullut yhtiön palvelukseen v. 1985. Vuonna 2016 yrityksellä oli liikevaihtoa yli 30 miljoonaa euroa. Johanna Koskelainen jatkoi Kymppi Groupin johdossa vuoteen 2017 saakka, jonka jälkeen hän siirtyi yhtiön kehityspäälliköksi. Hän vastasi mm. turvallisuuteen, laatuun, henkilöstöön ja tietohallintaan liittyvistä asioista. Yritys toimii vuokralla Koskelaisen perheen omistamissa tiloissa vuoteen 2023 saakka.

Yritys on jatkanut vuodesta 2018 lähtien toimintaansa nimellä Kymsol. Kymppi Group -konserni osti v. 2018 norjalaisen teollisuuden ja offshore-pintakäsittelytöihin erikoistuneen perheyrityksen Solid Vedlikehold AS:n koko osakekannan. Yritysosto synnytti tarpeen luoda yritykselle uuden kansainvälisen nimen. Tuolloin sai alkunsa Kymsol. Se on ainoa ISS-konseptia tarjoava yritys. ISS-palvelut muodostuvat sanoista insulation (eristys), scaffolding (telineet) ja surface treatment (pintakäsittely). Kymsol-konsernin ja Saimaan Eristys Oy:n omistajat sopivat joulukuussa 2019 yritysjärjestelystä, jossa kaikki Kymsol-konsernin yhtiöt liittyvät osaksi Suomen suurinta eristys- ja telinekonsernia Saimaa Groupia. Kymsol jatkaa toimintaansa omana yhtiönään ja omalla nimellään.

Eero Koskelainen jäi eläkkeelle kesäkuun alussa 2015. Eero Koskelainen on aktiivinen talouselämän vaikuttaja Pohjois-Suomessa. Hän on toiminut useissa pohjoissuomalaisissa yrityksissä yrittäjänä, hallituksen puheenjohtajana ja osakkaana. Koskelainen liittyy sellaisiin yrityksiin ja hankkeisiin kuin kainuulainen biotehdashanke KaiCell Fibers, oululainen tankkivalmistaja Nordic Tank, oululainen metsälannoitetta valmistava Rakeistus Oy ja Oulun torinrantaan suunniteltu Terwa Tower -hotellirakennus.

Eero Koskelainen oli pelastamassa konkurssiin ajautunutta oululaista säiliöperävaunujen ja -päällirakenteiden valmistajaa Nordic Tankia. Konkurssiin menneen yrityksen toimivasta johdosta osti tehtaan vuoden 2016 lopulla. Koskelainen lähti mukaan pääomistajaksi. Toimiva johto ei saanut käännettyä kurssia. Koskelainen ryhtyi itse toimitusjohtajaksi. Muutamassa vuodessa yhtiöstä tuli kannattava. Nykyisin yrityksellä on liikevaihtoa 7 miljoonaa euroa ja 40 työntekijää Nordic Tank Oy:n omistajat myivät tammikuussa 2024 yhtiön koko osakekannan uudelle perustetulle yhtiölle Tank Admin Oy:lle, jonka osake- ja äänienemmistö on Nordic Tank Oy:n toimivan johdon hallussa.

Kainuulainen biotehdashanke KaiCell lähti käyntiin v. 2020. Kaicell Fibers Oy:ssä on Kainuun Liiton lisäksi mukana parikymmentä yrittäjää, joista 4 on suurempia omistajia. Koskelaisen perhe omistaa 11 %. Yhtiön tavoitteena on rakentaa sellu- ja biotehdas Paltamoon. Tehdasprojektia on hidastanut valitus ympäristö- ja vesitalousluvasta. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valitukset maaliskuussa 2024. Parhaillaan pohjoismainen pääomarahastoyhtiö Taaleri etsii projektille rahoitusta teollisuudelta.

Eero Koskelaisen on toiminut vuodesta 2015 lähtien hallituksen puheenjohtajana Rakeistus Oy:ssä. Voimalaitoksissa syntyvän tuhkan rakeistamiseen erikoistunut yritys jalostaa Oulussa tuhkasta lannoitteita. Menetelmä on patentoitu ja sitä myydään nyt muun muassa Indonesiaan. Yhtiössä on tehty suunnitelmallista työtä. Toiminta on toistaiseksi ollut tappiollista. Koskelaisen perhe omistaa yhtiöstä 67 %. Janne Koskelainen toimii yhtiössä liiketoiminnasta vastaavana johtajana.

Koskelainen on oululaisen TerwaRahaston perustajaosakas. Terwarahasto 1 Ky on määräaikainen kommandiittiyhtiömuotoinen kiinteistörahasto. Terwarahasto 1 Ky:llä on suuria toimitilahankeita, joissa se toimi sijoittajana. Terwarahasto 1 Ky toimii kohteittensa rakennuttajana ja investorina, ja rakennuttajakonsulttina toimii Terwa Kiinteistökehitys Oy. Rahastolla on neljä kohdetta. Sen kohteissa ovat vuokralaisena tekninen tukkukauppa Ahlsell Oy, Vehon uusi asiakaspalvelukeskus ja S-Market Oulun Ritaharjussa.

Koskelainen on mukana Oulun torinrantaan suunniteltu Terwa Tower -hankkeessa. Terwa Tower on -hankekokonaisuus, johon alkujaan suunniteltiin kuuluvan hotelli, City Suites -huoneistohotelli ja toimistotilaa. Joulukuussa 2023 hankkeen osapuolet tiedottivat, että hanke käsittää jatkossa Arinan Solo Sokos Hotellin. Oulun kaupunginvaltuusto päätti maaliskuussa 2024 Terwa Towerin rakentamisesta. Terwa Tower -hankkeen myötä Oulun jokisuisto saa rakennettua rantaympäristöä. Vänmannin tekosaari rakennetaan loppuun.

Koskelaisen perhe toimii voimakkaasta Pohjois-Suomen kiinteistöbisneksessä. Koskelaisen omistuksessa on Oulussa merkittävä kiinteistökanta. Perheyhtiöllä on useita kiinteistöyhtiötä, joita pyörittää tytär Johanna Koskelainen.

Eero Koskelainen sai yrittäjäneuvoksen arvonimen joulukuussa 2017. Kansakoulupohjalta Koskelainen ponnisti suuren yrityksen perustajaksi ja yrittäjäneuvokseksi. Hän toimi samalla alalla 18-vuotiaasta lähtien. Yrittäjänä Koskelainen on panostanut rohkeasti vientiin. Koskelainen on omien sanojen mukaan syntynyt yrittäjäksi, eikä vaihtaisi päivääkään pois. Menestyksen on vaikuttanut henkilöstön arvostaminen. Työsuhteet ovat olleet pitkiä. Alan ammattilaiset ovat kullanarvoisia. Koskelaisen mielestä henkilöstöä ei nykyisin arvosteta tarpeeksi, varsinkaan suurissa pörssiyhtiössä. Henkilöstön arvostuksen puute yksi Suomen talouselämän heikkouksista.
Koskelainen on edistänyt yrittäjyyden kulttuuria ja mahdollisuuksia Suomessa yrittäjien puolestapuhujana ja erilaisten verkostojen solmijana.

Eero Koskelainen harrastaa pappamopojen keräilyä. Hän sai Oulun mobilistien myöntämän vuoden mobilisti palkinnon v. 2012.