Markku Koskenniemi syntyi 27. huhtikuuta 1942 Kolarissa Sieppijärven kylässä. Kalle ja Alli Koskenniemen perheessä oli 13 lasta, joista 7 oli poikia. Markku syntyi sotavuonna 1942. Perhe lähti lokakuussa 1944 evakkoon Tornijoen yli ja palasi kotiin Sieppijärvelle. Mökissä oli pirtti ja kamari.

Markun isä Kalle Koskenniemi oli tunnettu ketunpyytäjä, joka sai Kolarin seudulla laajalti tunnetun nimen Kettu-Kalla. Hän toimi metsäyhtiöillä hakkuunvalvojana. Markku Koskenniemenäidin isoisä Satan Fetto (Fredrik Satta) rakensi Satan talon ja perusti Kolarin Sieppijärvelle kansakoulun. Hän oli Sieppijärven koulun poikien käsitöiden opettaja. Satan Fetto oli myös yrittäjä. Hän piti talossaan kestikievaria. Sieppukoskeen Fetto rakensi vesivoimalan, joka pyöritti pärehöylää.

Markku Koskenniemi päätti muodolliset opintonsa Kolarin kunnan Sieppijärven kansakoulussa 1957 täytettyään 15 vuotta. Hän teki sitten jonkin aikaa metsätöitä kotiseudullaan. Hän lähti 17-vuotiaana työnhakuun etelään. Tuolloin hän näki ensimmäistä kertaa junan.

Koskenniemi aloitti työuransa helsinkiläisessä valomainoksia valmistavassa Karpppisen Neon -liikkeessä asentajaoppilaana vuonna 1959 ja pääsi asentajaksi helsinkiläiseen valomainoksia valmistavaan yritykseen. Työssään hän asensi valoja korkeisiin paikkoihin, joissa syntyi vaaratilanteita. Ensimmäisen kosketuksena neonvaloihin hän sai, kun Sieppijärven KOP:n konttorin katolle ilmestyivät kylän ensimmäiset neonvalot. Lauri Karppisen omistamasta Neon Karppisesta tuli alansa suurin yritys 1960-luvulla. Koskenniemi siirtyi yrityksen asentajaksi Ouluun. Toinen Karppinen Neon -yrityksen perustaosakkaista perusti 1960-luvun puolivälissä oman yrityksen nimeltä Oulun Neon.

Parin asennuskaverinsa kanssa 25-vuotiaalle Koskenniemelle syntyi ajatus oman liikkeen perustamisesta Tampereelle, jossa ei ollut neonalan toimijoita. Koskenniemi perusti yhdessä neljän kumppaninsa kanssa valomainoksia valmistavan yrityksensä Tammerneon Oy:n Tampereelle syksyllä 1967. Yritys aloitit toimintansa osoitteessa Härmälänkatu 19. Yritys muutti myöhemmin isoimpiin tiloihin osoitteeseen Sammonkatu 54.

Koskenniemi osti kolmen perustajan osuudet vuonna 1973 ja myöhemmin vielä neljännenkin. Yritys kasvoi vauhdikkaasti, jopa noin 70 % vuodessa. Yhtiöllä oli liikevaihtoa yli 4 miljoonaa markkaa vuonna 1974. Vaikeat vuodet osuivat 1970-luvun energiakriisin jälkeiseen aikaan. Mainoskiellot johtivat yrityksen taloudellisen aseman heikkenemiseen. Uudeksi tuotteeksi tulivat linja-auton ovet ja muut rakenneosat. Linja-autojen ja junien osia valmistettiin aluksi Tampereella. Uusi tehdas valmistui helmikuussa 1975. Yritys oli lähellä ajautua konkurssiin. Koskenniemi sai Mec-Rastorin Urpo Ratialta tärkeitä neuvoja yrityksen pelastamiseksi. Vaikeuksista selvittyään yritys jatkoi kasvu-uralla. Ratiasta tuli myös yhtiön hallituksen jäsen.

Tammerneonin toiminta laajeni merkittävästi 1970-luvun lopulla, jolloin sillä oli lähes 90 työntekijää. Neomainosten osuus tuotannosta supistui vähitellen. Yhtiön päätuotannoksi tuli valomainokset. Sen suurimpia asiakkaita olivat auto- ja öljy-yhtiöt. Yritys hankki ensimmäisen tehokirjoittimen v. 1982, joka aloitti automaatiokehityksen. Samana vuonna liikevaihto kasvoi peräti 120 %. Muita kehityksen kannalta merkittäviä valintoja olivat mm. tuotanto- ja suunnittelutekniikan kehittämien, laadun nostamiseen tähdännyt tutkimus ja tuotekehitys. 1990-luvun alussa tehdyt lisäinvestoinnit nostivat Tammerneonin Euroopan johtavaksi alan yritykseksi.

1990-luvun alussa työntekijöitä oli 110 ja liikevaihtoa 56 miljoonaa markkaa. Yrityksestä kasvoi Pohjoismaiden suurin valomainosten valmistaja. Sillä oli toimintaa myös Unkarissa ja Puolassa. Niiden emoyhtiö oli Oy Tammerware Ab.

Maalahden yksikkö, Oy Tamware Ab, valmisti sekä toimitti sähköisiä, pneumaattisia että manuaalisia ovijärjestelmiä busseihin, juniin ja metroihin sekä linja-auton ja junan ovia. Tamwaresta tuli myöhemmin konsernin emoyhtiö. Koskenniemi toimi Tamwaren toimitusjohtajana vuodesta 1982 lähtien.

Yhtiön toiminta kehittyi pois neomainoksista nykyaikaiseen valomainoksiin. Vuosien myötä Tammerneonista kasvoi iso toimija, joka toimitti valomainoksia muun muassa norjalaiselle öljyjätti Statoilille. Sillä oli isoja asiakkaita myös autoteollisuudessa.

Markku Koskenniemi myi 1980-luvun puolivälissä yhtiöstä 45 % Gustav Rosenlewin omistamalle kehitysyhtiölle Manconille, joka oli yhteistyössä säästöpankkiryhmän kanssa. Tammerneonissa kehitysyhtiön edustaja hallituksessa oli Urpo Hovi. Kauppa turvasi Koskenniemen talouden ja hän jatkoi yrityksen johtamista ja kehittämistä itsenäisesti.

Markku Koskenniemi sai yrittäjäneuvoksen arvonimen marraskuussa 1993. Tuolloin yrityksellä oli noin 110 työntekijää ja sillä oli liikevaihtoa 56 miljoonaa markkaa. Oy Tamware Ab:llä oli puolestaan 35 työntekijää ja liikevaihtoa 35 miljoonaa markkaa. 1990-luvulla yhteenlaskettu liikevaihto oli jo lähes 100 miljoonaa markkaa.

Koskenniemi jättäytyi 2000-luvulla sivuun yrityksen käytännön toimista. Toimitusjohtajan vastuu siirtyi vävypoika Harri Salmiselle. Yrityksestä tuli osa Koskenniemen ja Salmisen perheiden omistamaa Tamware-konsernia.

Tamperelainen Dimedia Mediatehdas osti Tammerneonin liiketoiminnan vuonna 2016. Toiminta jatkettiin Tammerneonin nimellä ja yritysten henkilöstö jatkoi tehtävissään vanhoina työntekijöinä. Helmikuusta 2024 lähtien yhtiön toimitusjohtajana ja pääomistajana on toiminut Timo Mattila. Hän tuli yhtiön palvelukseen vuonna 2016 ja toimi aiemmin yhtiön myynti- ja varatoimitusjohtajana. Tammerneonilla on nykyisin liikevaihtoa lähes 6 miljoonaa euroa ja sillä on 30 työntekijää (vuonna 2023). Yhtiö on saanut merkittäviä kansainvälisiä vientisopimuksia. Viimeksi se voitti tarjouskilpailun Tukholman kaikkien metroasemien opasteiden uusimisesta. Yhtiö toteutti uuden Tampere-Arenan audiovisuaalisuuden (mediakuutio, led-nauhat ja led-näytöt).
Yritys valmistaa Tampereen tehtaallaan mainostorneja ja mainospyloneja, irtokirjain- ja kotelovalomainoksia, opasteita, myymäläilmeitä sekä digitaalisia mainospintoja.

Koskenniemi oli värikäs yrittäjäpersoona, joka kiipeili 1970-luvulla talojen seinillä kiinnittämässä itse tekemiään neonvaloja. Vaimonsa Kirsti toimi firmassa vuodesta 1975 alkaen hoitaen kirjanpitoa ja maksuliikennettä.

Koskenniemestä tuli v. 1997 Tampereen teknillisen korkeakoulun tekniikan kunniatohtori. Kansakouluun opintonsa päättäneitä tohtoreita ei Suomessa kovin monta ole. Koskenniemi osallistui lukuisille luentopäiville ja seminaareihin. Hän luennoi myös Tampereen teknillisessä korkeakoulussa.

Yrittäjäneuvos Markku Koskenniemi kuoli 21. tammikuuta 2022 Tampereella. Kuollessaan hän oli 79-vuotias.