Anja Aira Auli Miilukangas (o.s. Aunola) syntyi Hilja ja Arvid Aunolan 12-lapsisen perheen kolmantena lapsena 28.päivä syyskuuta 1938. Perhe asui Mettalanmäellä, joka sijaitsi Saloisten kunnassa vuoteen 1973 saakka ja tuolloin tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen Raahen kaupungissa, Suomen luoteisrannikolla Perämeren rannalla.

Anja vietti lapsuutensa maatalossa. Pihapiirissä oli lampaita, vasikoita ja kanoja. Anja aloitti opintiensä Saloisten kunnan Palon kansakoulussa. Kotona hän hoiti nuorempia sisaruksiaan, laittoi ruokaa ja teki myös navettatöitä. Kansakoulun jälkeen Anja jatkoi opintojaan nykyisen Keskuskoulun tiloissa Palokunnankadulla. Hän suoritti keskikoulun oppimäärän syksystä 1949 kevääseen 1954. Anja vei usein aamulla koulumatkallaan maitotonkat meijeriin ja toi kotimatkalla kurritonkat kotiin. Keskikoulun jälkeen äidin sairauden vuoksi Anjasta tuli perheen kodinhoitaja neljäksi vuodeksi. Tämän jälkeen hän pääsi opiskelemaan Raahen Porvari- ja Kauppakouluun yhdessä pikkusiskonsa Arjan kanssa.

Kauppakoulua käydessään Anja teki Valtion puhelimessa/lennättimessä koulun ohella iltavuoroja. 1950-luvun lopulla tanssireissulla Anja kohtasi Erkki Miilukankaan. He menivät naimisiin Anjan valmistuttua Kauppakoulusta v. 1960. Nuoren parin ensimmäinen asunto oli Velkaperällä Lankilankadulla omakotitalon vinttihuoneessa.

Kesällä 1960 Anja aloitti toimistoapulaisen työt Raahen verotoimistossa. Pariskunta muutti syksyllä Erkin työn takia Pyhäsalmelle. Vuoden kuluttua he palasivat Raaheen. Perheeseen syntyi esikoislapsi. Anja palasi työelämään ja työskenteli toimistoapulaisena Saloisten kunnan rakennustoimistossa. Hänen seuraava työpaikkansa oli Raahen Yhteislyseon kansliassa.

Erkki ja Anja olivat keskustelleet oman yrityksen perustamisesta. Erkki kulki töissä eri työnantajilla ja kiinnostui erityisesti putkitöistä. Siitä syntyi ajatus oman putkiliikkeen perustamisesta. Saloisten Putkiliike Miilukangas ja kumpp. rekisteröitiin helmikuussa 1967. Yritystä tarvittiin, kun Rautaruukin uutta Raahen tehdasta rakennettiin ja kaupunki laajeni.

Anja Miilukangas toimi yrityksen talousjohtajana alusta alkaen. Työnjako oli selkeä: Erkki hoiti tuotannon ja Anja hoiti paperi- ja raha-asiat. Aluksi hän toimi samalla kanslistina, mutta vähitellen yritystoiminnasta tuli kokopäivätyö. Miilukankaat aloittivat yritystoiminnan tyhjästä. Anja opiskeli taloushallintoon liittyviä asioita itsenäisesti. Tietojen pitäminen ajan tasalla oli hänelle tärkeää. Yrityksen toiminta alkoi perheen omakotitalossa, jossa Anjalla oli toimisto. Toiminta jatkui samassa talossa 1980-luvun alkuun asti.

Yritys toimi alkuaikoina LVI-alalla. Vähitellen toiminta laajeni pieniin teräsrakenteisiin ja talonrakennusalalle. Konepajatoiminta alkoi omakotitalon päädyssä sijainneessa verstaassa. 1970-luvun lopulla yritys rakensi uuden konepajan Raahen Yritysperälle. 1970-luvulla yritys aloitti myös rakennusurakoinnin.

1970- ja 1980- luvut olivat kiivasta rakentamisen aikaan. Miilukangas urakoi asuintaloja ja julkisia rakennuksia sekä tehtaiden laajennuksia ja saneerauksia. Myös gryndaustoiminta tuli kuvioihin mukaan. Siihen liittyvät paperityöt perustamisesta lopputarkastukseen ja myyntiin olivat Anjan vastuulla.

Yrityksen kasvu tapahtui luonnollisesti. Yritys hoiti tehtävänsä hyvin ja sai lisää tilauksia. Kasvu tuli uusien asiakkaiden kautta ja kasvu jatkui kysynnän mukaan. Toimintaa voidaan kuvata perinteiseksi perheyrittäjyydeksi. Kasvu on ollut varovaista ja harkittua. Putkiliike muutettiin vuonna 1983 kommandiittiyhtiöksi ja nimi vaihdettiin Miilukangas Ky:ksi.

Yrityksen liiketoiminta otti ison harppauksen 1980-luvun lopussa. Kone Oy päätti luopua konepajatoiminnastaan ja lopetti toimintansa Raahessa. Miilukankaat saivat tiedon, että paja tullaan sulkemaan. Asiaa harkittuaan he päättivät ostaa konepajatilat. Miilukangas osti osan Kone Oy:n Raahen Tervahovin kiinteistöstä vuonna 1987. Kauppa oli suurin muutos yrityksen historiassa. Kauppa kaksinkertaisti työntekijämäärän. Monet tehtaan työntekijät jatkoivat uudessa omistuksessa. Kaupan jälkeen yrityksellä oli 120 työntekijää. Yritys keskittyi konepaja- ja rakennustoimintaan ja luopui asennustoiminnasta.

Raahelaisen konepajatoiminnan aloitti Ruona Oy tammikuussa 1919. Apteekkari Mäkinen ja liikemies Juhan “Jussi” Järvinen perustivat Ruona Oy:n harjoittamaan metalli- ja levyteollisuusliikettä. Yhtiö toimi aluksi levy- ja korjauspajana. Se valmisti erilaisia peltituotteita. Ruona Oy ajautui konkurssin vuoden 1952 jouluaaton aattona. Konkurssi oli aikanaan Suomen suurin. Siihen vaikutti raaka-aineisiin sidottu pääoma sekä laivaurakoiden alihinnoittelu. Yhtiön toimintaa jatkamaan perustettiin 1953 Raahe Oy, joka osti konkurssipesän. Uuden yhtiön pääomistajia olivat Heikki H. Herlin, Antti Wihuri ja G.E. Ahlström. Yhtiö jatkoi Ruona Oy:n liiketoimintaa Raahessa. Myöhemmin Raahe Oy fuusioitui Kone Oy:n kanssa.

Miilukankaan perheyritys jatkoi toimintaansa keskittyen konepajaliiketoimintaan ja rakentamiseen. Lamavuodet olivat kova koettelemus yritykselle: liikevaihto putosi puoleen. Yhtiö ei kuitenkaan joutunut irtisanomaan työntekijöitään. Tämän jälkeen alkoi uusi kasvu. Siihen vaikutti se, että yritys investoi rohkeasti myös lamavuosina.

Miilukankaiden laajenevan yritystoiminnan seuraava merkittävä muutos oli putkipinnoitustehtaan toiminnan käynnistäminen Raahen naapurissa Pattijoen kunnassa (nyk. Raahen kaupunginosa) vuonna 1993. Rautaruukki halusi siirtää virtausputkiensa sisäpuolisen pinnoituksen ja osien valmistuksen alihankkijalta Ruotsista Suomeen ja kysyi kumppaniksi Miilukangasta. Myöhemmin tämä liiketoiminta yhtiöitettiin Miilupipe Oy:ksi. Teräsputkien pinnoitustehdas on ainoa Pohjoismaissa.
Miilukankaan ja Rautaruukin vuosikymmeniä jatkunut yhteistyö poiki uuden kasvumahdollisuuden, johon Miilukangas tarttui. Rautaruukki halusi laajentua erikoisteräksiin ja pyysi Miilukangasta rakentamaan teräslevyjen ja komponenttien karkaisulaitoksen. Näin syntyi Miilux Oy, joka aloitti toimintansa vuonna 2000. Miiluxista tuli erinomaisesti kannattava kasvuyhtiö. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2004 noin kolme miljoonaa euroa, mutta 2008 jo 26 miljoonaa euroa. Kulutusteräskeskuksen asiakkaina oli noin 300 metalli-, kaivos- ja kiviteollisuuden sekä maanrakentamisen ja koneenrakennuksen yritystä eri puolilla maailmaa. Finanssikriisin myötä Miiluxin liikevaihto romahti, mutta tämän jälkeen kasvu on jatkunut. Miilukankaiden kansainvälistyminen on tapahtunut varsinaisesti Miiluxin kautta. Yhtiö meni ensin Puolaan 2014 ja sen jälkeen Turkkiin 2019, jota kautta yhtiölle tuli turkkilainen omistaja.

Miilukankaan menestys on perustunut perinteiseen perheyrittäjyyteen ja kovaan työntekoon. Lapset tulivat jo nuorina mukaan Miilukankaiden yritykseen. He kasvoivat yrityksen jaloissa. Yrityksen toimisto oli pitkään perheen omakotitalossa. Lapset näkivät yrittäjän työn, ja sen hyvät ja huonot puolet.

Pekka Miilukangas (s. 1964) aloitti 11-vuotiaana muiden sisarusten tapaan kesätöissä. Opintojen jälkeen Pekka aloitti v. 1987 rakennusosaston vetäjänä. Hän siirtyi vähitellen eri yhtiöiden toimitusjohtajaksi. Hän kävi Oulussa toimitusjohtajakoulun, jossa teki v. 1997 liiketoimintastrategian yhtiön rakennusliiketoiminnalle. Strategian tuloksena rakennustoiminta eriytettiin omaksi yhtiöksi, perustettiin Rakennus Miilukangas Oy.

Paula Antinoja (s. 1961) oli opintojen jälkeen äitinsä apuna toimisto- ja talouspuolella. Opintojen jälkeen Jussi Miilukankaan (s. 1966) päärooli on ollut IT-asioiden käynnistäminen yhtiössä aikana, jolloin tietokoneet tulivat maailmaan. Sitä kautta hän on siirtynyt talouspuolelle ja viimeksi myös kiinteistöasioihin. He jatkavat perheyrityksen vetämistä ja johtamista tänäkin päivänä. He toimivat myös hallitusvastuussa useissa yhtiöissä. Nuorin neljästä sisaruksesta, Janne Miilukangas (s. 1969) perusti varhaisessa vaiheessa oman yhden miehen yrityksen.

Yhtiön sukupolvenvaihdos tehtiin hallitusti ja pitkään. Toinen sukupolvi tuli ensin äänettömiksi yhtiömiehiksi Ky:n puolelle 1980-luvulla. Vuonna 1996 alkoi toisen sukupolven osalta omistajuuden siirto, joka oli lähes valmis 2002. Äiti Anjalle jäi silloin vielä 10 %. Kolmaskin sukupolvi on tullut mukaan omistajaksi. Paulan lapset Outi Antinoja ja Joni Antinoja tulivat mukaan vuonna 2019. Hekin aloittivat jo paljon aikaisemmin työt yhtiössä ja toimivat hallitusvastuussa.

Anja Miilukankaan yrittäjänura kesti yli 40 vuotta ja jatkui yli 70-vuotiaaksi. Anja Miilukangas jäi pois talousjohtajan tehtävästä vuonna 2011. Hän vastasi alkuvuosina myös kaikista muista paperitöistä, kuten perustajaurakoinnin rakennuslupa-asioista. Erkki Miilukangas oli jäänyt pois yrityksen toiminnasta vuonna 2001. Hän kuoli vuonna 2007.

Anja Miilukangas sai paljon kunnianosoituksia. Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari myönsi hänelle Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristin vuonna 1995. Hänelle myönnettiin Suomen Yrittäjien Yrittäjäristin suurristi numero 165 vuonna 2002. Anja Miilukangas oli kolmas nainen, jolle suurristi myönnettiin. Miilukangas Ky sai vuonna 2002 valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon.

Anja Miilukangas sai yrittäjäneuvoksen arvonimen joulukuussa 2008. Hän oli kolmas nainen Suomessa, jolle tämä arvonimi on myönnetty. Arvonimeä haki Raahen kaupunginhallitus.

Yritystoiminnan ohella Anja Miilukangas on ollut yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän toimi vuodesta 1973 Raahen kaupungin luottamustehtävissä. Kaupunginvaltuustossa hän vaikutti 16 vuotta ja oli monien vuosien ajan useiden lautakuntien jäsen. Raahen kaupungin Pro Raahe -mitalin hän sai vuonna 2002. Yrittäjäjärjestöissä toimiminen oli lähellä Anjan sydäntä. Raahen seudun yrittäjien kehityksessä hänellä oli ratkaiseva merkitys. Hänellä riitti aikaa myös muihin luottamustoimiin.

Miilukankaan perheyritys jatkaa toimintaansa. Yritys muutettiin osakeyhtiömuotoiseksi vuoden 2013 alussa, jonka jälkeen emoyhtiönä on toiminut Miilukangas Oy. Tilauskonepajatoiminnot yhtiöitettiin maaliskuussa 2013. Miilukankaan perhe omistaa Ruonan Teollisuuskylän tilat Raahessa.

Miilukangas Oy omisti entisen Keycast-konsernin Raahen teräsvalimon liiketoiminnan vuodesta 2013 vuoteen 2018. Valimo toimi Miilucast Oy:n nimellä vuoteen 2020. Keycast syntyi, kun Kone Oy:n teräsvalimo myytiin 1995 viidelle Koneen palveluksessa olleelle työntekijälle. Miilucast ajautui konkurssiin vuonna 2020. Sen toimintaa jatkaa nykyisin Raahen Valimo Oy, jonka yhdeksi omistajaksi Miilukangas Oy tuli vuonna 2020.

Raahelaiseen Miilukangas-konsernin muodostavat emoyhtiö Miilukangas Oy, tytäryhtiöt tilauskonepaja Miilumachine Oy ja virtausputkiliiketoimija Miilupipe Oy sekä osaomisteinen teräspalvelukeskus Miilux Oy. Suurinta osaa yhtiöistä yhdistää teräs ja konepajaliiketoiminta. Suurinta liiketoimintaa tekee Miilux Oy eli Suomessa toimiva Miilux Oy:n emoyhtiö. Miilux myy ja valmistaa kulutus- ja suojausterästuotteita sekä ratkaisuja. Yhtiön teräspalvelukeskuksesta löytyy monipuolinen poltto-, plasma- ja laserleikkauspalvelu.

Miilux Oy on turkkilaisen OYAK:n ja Miilukangas Oy:n omistama alakonserni, jonka tytäryritykset ovat Miilux Poland Sp. z o.o. ja Miilux Türkiye. Miilukangas Oy on vähemmistöosakkaana Rakennus MiiRA Oy:ssä ja Raahen Valimo Oy:ssä. Miilukangas Oy:n konserni ja osakkuusyhtiöt työllistävät suoraan noin 400 työntekijää ja yhtiöiden yhteinen liikevaihto on noin 110 miljoonaa euroa. Miilukankaat ostivat vuonna 2013 vanhalla Ruonan tontilla sijaitsevan valimon kiinteistön. Perheen omistuksessa oleva Ruona Oy omistaa nykyisin suuren osan historiallisesta Ruona Oy:n kiinteistöstä.