Seppo Saajos syntyi elokuussa 1953 Lohjalla yrittäjäperheeseen. Isänsä Jaakko Saajos (1926–2008) oli perustanut yhden miehen metallipajan neljä vuotta aikaisemmin. Myös isoisänsä olivat olleet yrittäjiä. Aarne Söderling (lapset olivat jo Saajoksia) toi Lohjalle kolmikerroksisen hirsitalon yhdessä Juho Aaltosen kanssa. Talossa toimi Hotelli Lohja. Hirsitalossa oli myös polkupyöräverstas, jossa Jaakko Saajos oli asentajana ja lähti sieltä töihin Pitäjämäelle Strömbergille. Työskenneltyään noin vuoden pienessä sähkölaitteiden korjaamossa Jaakko Saajos päätti toukokuussa 1949 perustaa oman metallialanyrityksen, jolloin sai alkunsa Lohjan Metalli ja Sähkö (myöhemmin Saajos Oy). Myös Jaakon vaimo Maj-Lis Saajos tuli yrityksen palvelukseen.

Jaakko Saajos kasvatti yhden miehen sähkölaitekorjaamosta menestyvän metalliovivalmistajan. Lohjan Metalli ja Sähkö korjasi sähkölaitteita sekä toimitti metallirakenteita paikallisiin rakennushankkeisiin. Sitkeällä työllä yhden miehen yritys kasvoi pienyritykseksi, jossa 1960-luvun vaihteessa oli yli 20 työntekijää.

Yrityksen toimintaa jatkettiin vuodesta 1960 lähtien nimellä Lohjan Rakennustakomo J. Saajos Ky. Maaltamuuton myötä kaupunkien asuntotarve kasvoi. Rakentaminen muuttui teolliseksi tuotannoksi. Talot koottiin pääosiltaan tehtaissa valmistetuista elementeistä. Yritys alkoi erikoistua metallipalo-oviin, joille saatiin ensimmäiset tyyppihyväksynnät vuonna 1967.

Yritys hankki 1970-luvulla ensimmäiset merkittävät agenttinsa rakennus- ja telakkateollisuuden palo-oville. Merkittävimpiä toimituksia olivat autolautat Finnjet, Rosella ja Turella (nykyinen Regina della Pace) sekä Suomen Pankin setelipaino ja Nesteen pääkonttori. Saajos toimitti ensimmäisenä laivoihin metallisia palo-ovia. Finnjetin jälkeen useat telakat siirtyivät metallisiin palo-oviin. Saajos -tuotteet saivat kansainvälistä huomiota.

Seppo Saajos kasvoi yrittäjäperheessä, jonka arvoja olivat periksi antamattomuus, rehtiys ja usko paremmasta huomisesta. Isänsä yrittäjäuran alku oli vaatimaton ja hän oli aina töissä. Seppo valmistui ylioppilaaksi Lohjan yhteislyseosta vuonna 1973. Lukioaikana hänen uravaihtoehdoiksi muodostuivat arkkitehti- tai insinööriopinnot. Tekniikka kiinnosti. Opiskeltuaan vähän aikaa Turun yliopistossa matematiikkaa hän päätti hakea Turun Teknilliseen opistoon. ”Turun Teku” teki yhteistyötä Turun Telakan kanssa. Opiskeluaikanaan Saajos siirtyi konepuolelle ja sai myös johtamisoppeja ja kävi yrittäjyyskurssin. Hän valmistui koneinsinööriksi vuonna 1977.

Seppo Saajos aloitti työuransa kesätöissä silloisessa Lohjan Rakennustakomo J. Saajos Ky:ssä. Opiskeluaikanaan oli Wärtsilä Oy:n Turun telakalla levyseppänä ja Auran Rautateollisuus Oy:ssä koneasentajana. Ennen siirtymistään perheyhtiön palvelukseen oli Ilmatuote Oy:n työnjohtajana ja Oy Vabor Ab vt. varastopäällikkönä. Vaikka hän oli saanut erilaista työkokemusta, päätti hän auttaa vanhempiaan perheyrityksen toiminnassa. Hän oli saanut myös työpaikkatarjouksen, jossa olisi työskennellyt Etelä-Amerikassa (mm. Chilessä).

Seppo Saajos toimi perheyrityksessä ensin määräaikaisilla työsopimuksilla. Hän aloitti v. 1979 silloisen J. Saajos Ky:n tuotantopäällikkönä. Hän oli lyhyen aikaan 1980-luvun alussa projektipäällikkönä. Isänsä sairastuttua hän päätti ryhtyä 1982 toimitusjohtajaksi. Jaakko ja Maj-Lis Saajos siirtyivät tuolloin eläkkeelle. Seppo Saajos hankki 15.12.1983 yhtiöosuuden Jaakko Saajokselta ja aloitti myös omistajana. Hän vastasi liiketoiminnan saneerauksesta ja yhtiön kansainvälisestymisestä. Johtokauden alkaessa yrityksellä oli yli 100 työntekijää.

Seppo Saajoksen johtajakaudella tapahtui yrityksen kasvu merkittäväksi vientiyritykseksi. Ensitöikseen Seppo Saajos karsi yhtiön tuotteistoa. J. Saajos Ky oli hankkinut laajan tuotteiston, josta Seppo Saajos päätti osittain luopua. Tämän johdosta yhtiön liikevaihto putosi 40 prosenttia. Yhtiö keskittyi palo- ja turvaovien valmistamiseen telakoille ja rakentamiseen. Näitä olivat ihmiskeskittymät, kuten loistoristeilijät, sairaalat ja ostoskeskukset. Osaamisen ytimen löytyminen oli keskeistä yrityksen menestykselle.

Seppo Saajos laajensi yrityksen agentuuriverkostoa. Tavoitteena oli saada Saajos-nimi tunnetuksi joka puolella maailmaa. Myös tuotteiden systemaattinen testaaminen ja ovirakenteiden harmonisointi saivat alkunsa. Seppo Saajos teki työtä maailmalla asiakkaiden luona, testauslaboratorioissa alan asiantuntijoiden kanssa ja Lohjalla oman henkilökunnan kanssa. 1980-luvulla yhtiö tutki uusia tuotantomenetelmiä ja toteutti lukuisia palo- ja turvatestauksia VTT:llä. Isoimpia kohteita olivat Kuwaitin hallituspalatsi, Bagdadin kongressipalatsi, Hotelli Pulkovskaja sekä loistoristeilijät Royal Princess (nyk. Artania) ja Star Princess (nyk. Pacific Pearl). Seppo Saajos kävi ahkerasti paloturvallisuusalan konferensseissa hakemassa kokemusta ja virikkeitä. Kansainvälistyminen olikin yksi yrityksen kulmakivistä.

Saajoksen menestykseen vaikutti, että yritys alkoi ensimmäisenä myydä palo-ovien tuotantolinjoja 1980-luvun lopussa. Myös yhtiön liimateknologian osaaminen on ollut ratkaisevaa tuotannossa ja kilpailukyvyn säilymisessä. Palo-ovien tuotannossa keskeistä on tuotteiden kestävyys.

1990-luvun lama-aikaan Neuvostoliiton rakennusvienti päättyi. Yhtiö päätti panostaa viennin monipuolistamiseen. Samalla henkilökunnalle toteutettiin pienimuotoinen MBO-kauppa. Yrityksen johtajat saivat osan yhtiön osakkeista. Lama-ajasta selviytymistä edesauttoi se, että työtä jaettiin tasaisesti. Yritys pääsi nopeasti takaisin kasvuvauhtiin.

Kasvun myötä yritysrakenne muuttui vuonna 1992 konserniksi ja emoyhtiöksi perustettiin 1990-luvulla Oy Saajos International Ltd, jonka tytäryrityksenä Saajos Oy jatkoi liiketoimintaa. Kaikki kiinteistöt siirrettiin uudelle yhtiölle, Saajos Kiinteistöt Oy:lle vuonna 1992. Seppo Saajos on toiminut kiinteistöyhtiön hallituksen puheenjohtajana sen perustamisesta lähtien.

Emoyhtiön Oy Saajos International Ltd liikeideana oli kehittää lisenssivalmistustoimintaa. Yritys aloitti lisenssivalmistuksen ensin Tanskassa, sitten Virossa, Japanissa ja viimeisenä Kiinassa. Samaan aikaan Saajos Oy:n liiketoiminta jatkui palo-ovien toimittamisessa. Yhtiö toimitti ovia mm. Superfast-laivasarjaan, Nokian pääkonttoriin, Moskovan pormestarin toimitalolle ja Suomen presidentin asuntoon. Yritys toimitti 1990-luvulla ovia 26 maahan. Yhtiö oli Euroopassa markkinajohtaja loistoristeilijätilauksissa.

2000-luvun vaihteessa yhtiö loi kolmannen asiakasryhmän teollisuudelle. Yhtiö toimitti laitteita mm. Wärtsilä Finlandin voimalaitoksiin, ABB:n sähkönjakeluasemiin ja Siemens Ab:n Olkiluoto III voimalaan. Yrityksille paloturvallisuus on huipputärkeää, mutta tuotteiden estetiikka ei ole samanlaisessa osassa kuin loistoristeilijöissä. Palotekniikan tunteminen ja tuotteiden testaus ovat keskeisessä asemassa.

Oy Saajos International Ltd kasvoi 2000–luvulla toisella tytäryrityksellä, kun se osti Virossa toimivan liiketoiminnan omiin nimiinsä. Samalla Viron yksikön nimeksi vaihdettiin Saajos AS. Saajoksella oli tehdas Virossa, jonka se sulki syyskuussa 2020.

Konsernin liiketoimintaa jaettiin telakkateollisuudessa tuotteittain ja rakennusteollisuudessa markkina-alueittain. Saajos Oy:ssä keskityttiin Suomen rakennusteollisuuden tuotteisiin ja telakkapuolen A-luokan oviin. Saajos AS:n vastuulla oli Baltian rakennusteollisuus ja telakkapuolen B- ja C-luokan saranaovet. Konsernin valmistusyksiköiden kehittämistä jatkettiin. Suurimpia kohteita olivat maailman suurimmat loistoristeilijät; Oasis of the Seas sekä Allure of the Seas. Rakennusteollisuudessa tuotteita meni mm. Olkiluodon ydinvoimalan laajenemisprojektiin sekä useisiin suuriin kauppakeskuksiin, joista suurimpana Helsingin Kampin ostoskeskus.

Konsernin omistus siirtyi vuoden 2011 lopussa Seppo Saajoksen vanhimmalle pojalle automaatioinsinööri Kalle Saajokselle. Seppo Saajos jäi hallituksen puheenjohtajaksi. Saajos-yhtiöt vietti 70-päiviään vuonna 2019. Yrityksen menestysstrategiana on ollut keskittyminen kapealle sektorille eli palo- ja turvaovien tuottamiseen. Tuotanto on keskitetty Lohjalle. Suomessa Saajoksella on hyvä alihankkijaverkosto. Tehdas on pitkälle automatisoitu.

Saajos Oy:n kolmesta divisioonasta yksi toimittaa palo-ovia telakkateollisuudelle, toinen rakennusteollisuudelle ja teollisuusasiakkaille. Telakkateollisuudessa yritys on maailmanmarkkinajohtaja joissakin alussegmenteissä. Palo-ovea kohdistetaan sellaisille asiakasryhmille, joille turvallisuudella on suuri merkitys. Yritys suunnittelee ja toteuttaa palo- ja turvaoviratkaisuja vaativiin kohteisiin loistoristeilijöihin, voimalaitoksiin, hotelleihin ja ostoskeskuksiin. Yritys lupaa palveleva myyntihenkilöstön, osaava suunnittelun ja huippuun viritetyn tuotannon varmistavan toimitusten läpiviennin ”The Way You Want”.

Seppo Saajos siirtyi v. 2016 yhtiön hallituksen jäseneksi. Hän kuitenkin jatkoi v. 1992 perustetun Saajos Kiinteistöt Oy:n toiminnan laajentamista. Yhtiön toimitusjohtajaksi nousi kesällä 2021 nuorin poika KTM Samuli Vuorela. Yhtiö on rakentanut kolme kerrostaloa Keskilohjan alueelle Jalavapuistoon, joissa on 185 asuntoa senioriasukkaille.

Seppo Saajos sai yrittäjäneuvoksen arvonimen joulukuussa 2020. Hän pitää itse menestyksensä selittävinä tekijöinä pitkäjänteisyyttä, periksiantamattomuutta ja faktoihin perustuvaa päätöksentekoa. Arvonimen myöntämisen aikoihin konsernin yhtiöillä oli yhteenlaskettua liikevaihtoa 13,6 miljoonaa euroa ja työntekijöitä 110.

Seppo Saajos on osallistunut aktiivisesti oman alansa kehittämiseen. Hän piti aiheestaan luentoja ja osallistui sekä palo-ovi- että teollisuusovivalmistajien toimialaryhmien toimintaan. Saajos oli oviteollisuuden Suomen edustajana eurooppalaisessa alan yhdistyksessä sekä edisti alan standardisointia. Lohjalla hän osallistui huumeiden vastaiseen taisteluun tukemalla katupalveluyhdistys Kartsa Ry:tä. Saajos oli pitkään Lohjan Tenoripäivien aktiivinen taloudellinen tukija. Hän järjesti eläköityneille työntekijöilleen edullisia asuntoja Lohjalta.